8.1.2014

Pelastetaan pelargoni!

Taas on vierähtänyt pitkä aika viimeisestä päivityksestäni. Into bloggaamiseen on lopahtanut, mutta en halua vielä haudata tätä harrastusta. Ehkä into kirjoittaa ja kuvata syttyy uudelleen tässä kevään edetessä.

Mutta asiaan, eli ostin viime kesänä Porvoosta ihanan tuoksupelargonin ja se eli onnellisena parvekkeellani. Kun ilmat alkoivat kylmetä, otin sen sisään. Sisälläkin se eli pitkään kauniina, kunnes valon määrä alkoi dramaattisesti vähentyä ja sen myötä lehdet ruskettua ja käpristyä. Joulunpyhien aikaan huomasin sen kuitekin päivä päivältä muuttuvan yhä kituisemmaksi ja vähälehtisemmäksi, enkä voinut enää katsella toimettomana moista hiipumista. Googlailin sitten vähän ja tajusin, että pelargonille olisi pitänyt antaa lisävaloa jo syksystä lähtien ja nyt pelargonini on jo siinä pisteessä, että se saattaa kuolla ihan minä hetkenä hyvänsä. Harmittaa vietävästi, etten tajunnut etsiä pelargonien talvettamisen hoito-ohjeita tarkemmin ja aikaisemmin, niin olisin mitä todennäköisimmin välttynyt nyt alati varjostavalta kuolemanuhalta. Koska kasvi ei ole vielä täysin kuollut, päätin ostaa kasvivalon ja toivon nyt kovasti, että se jaksaisi vielä ponnistaa uuteen nousuun.

Tarve saada pelargonille lisävaloa tuli äkkiä, eikä minulla tietenkään ollut sillä hetkellä mitään sopivaa valaisimen runkoa käytettäväksi tarkoitukseen, joten rakensin vanhasta Ikean klipsikiinnitteisestä lukuvalosta, vanhasta valurautaisesta kuusenjalasta ja heinäseipäästä sopivan kokonaisuuden. Nyt voin vain toivoa, että valo riittää pelargonin pelastamiseksi. Peukut siis pystyyn!

Ränsistynyt pelargoni, mutta vähän vihreääkin sieltä vielä löytyy.

Valoa pimeyteen itse kyhätyn valaisimen ja energiansäästökasvivalon voimalla.