5.7.2015

Hopottajat -testissä koiranruokaa

Pääsin Hopottajat -suosittelukampanjaan mukaan testaamaan koiranruokaa. Hopottajat on samanlainen kuin Buzzador, eli suosittelijoiksi liittyneet henkilöt testaavat kampanjatuotteita tai -palveluita ja jakavat niistä omin sanoin tuotearvioita ja suosituksia eteenpäin.



Golden Eaglen Holistic Health -sarjan uusimpia tulokkaita ovat Farm formula, Ocean formula ja Wild formula. Minulle lähetettiin testattavaksi Farm formula, joka on maultaan ankka & kalkkuna. On ollut ilo huomata, kuinka markkinoille on tullut entistä enemmän täysin viljattomia koiran kuivaruokia, mikä on erittäin tervetullut suuntaus mielestäni. Nappulakoko tässä sarjassa on sopiva pienelle koiralle eikä maistuvuudessa ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Myöskään jätösten määrään uuteen ruokaan vaihtaminen ei ole vaikuttanut. Aikaisemmin olen tarjonnut koiralleni vaihtelevasti viljattomia kuivaruokia, kuten Belcandoa, N & D:tä, Orijenia, Acanaa, Purizonia jne. Golden Eaglea en ole aikaisemmin tarjonnut, sillä sillä ei ole ollut viljatonta vaihtoehtoa, ennen kuin nyt tämä uusi sarja jota pääsimme testaamaan. Ruokaa jälleenmyyvät useimmat lemmikkieläinliikkeet ja näiden lisäksi mm. Kodin Terrat. En ole vielä päässyt tsekkaamaan mikä mahtaa olla ruoan kilohinta, mutta jos se on kohdillaan, en näe syytä miksi en voisi ottaa sitä pysyvästi osaksi koirani ruokavaliota.


Kaiken kaikkiaan siis testijakso on ollut positiivinen ja mikäli omalle koirallesi on tullut oireita tai maistuvuus on ollut huono muissa koiranruoissa, suosittelen kokeilemaan tätä. Tässä vielä linkki tuotteen sivuille, käyhän tutustumassa: http://www.goldeneaglepetfoods.fi/freshmeat


29.7.2014

Testauksessa Braun Silk Epíl 7 epilaattori


braun.com
Pääsin Buzzadorina ostamaan etuhintaan ja testaamaan yhtä jo pitkään himoitsemaani tuotetta, nimittäin Braun Silk Epíl 7 SkinSpa -epilaattorisettiä. Tähän asti olen käyttänyt lähinnä shaveria sen nopeuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi, joskin sileä lopputulos on aina kestänyt vain sen yhden päivän, joten höylällä onkin saanut sitten höyläillä tasaisen tiheään tahtiin. Olin lukenut paljon kehuja Braunin Silk Epíl -epilaattoreista, mutta niiden korkea hinta oli jarruttanut ostohimojani. Nyt kuitenkin sain mahtavan tilaisuuden ja tartuin siihen heti.

Settiin kuului:
Braun Silk Epíl 7 epilaattori
+ 4 erilaista vaihtopäätä: kuorintaan, sääri- ja käsikarvoille, herkille alueille (kainalot, bikinira) ja kasvoille
kasvoharja
laturi ja latausteline
pussi osien säilytykseen
puhistusharja

Itse laite osoittautui erittäin helppokäyttöiseksi ja osat on yksinkertaista vaihtaa ja purkaa osiin puhdistuksen ajaksi. Voimaa ei tarvita, pelkkä napsautus ja ajopäät vaihtuvat toisiin yhdessä hujauksessa. Ainoastaan kasvoharjan patterikotelon avaaminen aiheutti aluksi harmaita hiuksia, mutta sekin avautui lopulta hetken pähkäilyn ja tutkimisen jälkeen. Todettakoon kuitenkin, että yhtään liukkailla käsillä on patterikotelon avaaminen lähes mahdotonta, pieni miinus siis siitä. Toisaalta, koska kasvoharja on vedenpitävä, saattaisi väljempi avausmekanismi ehkä heikentää tätä ominaisuutta?

Testasin epilaattoria aluksi sääriini. Epilaattorissa on rulla nopeuden säätämiseen ja tähän laittaisin yhden miinuksen, nimittäin kovin liukkailla ja saippuaisilla käsillä pientä säätorullaa oli toisinaan hyvin hankala käsitellä. Tähän tekisin siis korjauksen. Esimerkiksi kaksi painettavaa nappulaa tai "keinukytkin" olisi helpompi ratkaisu käytettävyyden kannalta. Epilaattorissa on myös "ajovalo", joka valaisee epiloitavaa aluetta paljastaen hennoimmatkin karvat, mutta tästä valosta ei ole juurikaan hyötyä ainakaan kainaloita ajettaessa. Valo on kuitenkin ihan hyödylinen lisä säärien ja käsien ajossa, joskaan ei välttämätön.
Ääni ei ole ihan hiljaisin, mutta iteäni se ei haitannut, lähinnä vehkeeseen tottumattomanan vähän mietitytti kohta seuraava mahdollinen kipu. Kipua tuntui aluksi aika voimaakkaasti varsinkin kainaloissa, mutta siihenkin tottui hyvin nopeasti ja useaan kertaan epilaattorilla ajaessani kerta kerralta kipua tuntui yhä vähemmän. Alkuun laite ei minusta oikein kunnolla poistanut säärikasvoja juurineen, vaan lähinnä katkoi karvat, mutta kumma kyllä, tähänkin seikkaan on tullut muutos laitetta säännöllisesti käyttämällä. Muutos näkyy ehkä selkeimmin kainaloissa. Onkin ollut ihan mielettömän ihanaa huomata, että kainalot pysyvät ihan oikeasti pitkään sileinä! Aikaisemmin höylää käyttäessäni koin aina saman turhautumisen: höylä ärsytti ihoa ja saattoi toisinaan aiheuttaa allergisia näppylöitä yms. ei-niin-kivoja-yllätyksiä, jolloin tietenkin kainaloiden iho näytti ja tuntui ikävältä. Ja sitten kun iho oli taas kunnossa, olivat karvatkin kasvaneet takaisin. Käytön myötä siis voin sanoa, että epilaattori toimii itselläni ehkä kaikkein parhaiten kainaloiden ajossa.

Epilaattoriin liitettävä kuorintaharjakin on mainio lisä. Iho on uskomattoman pehmeä harjauksen jälkeen. Olisin toivonut harjan olevan hiukan isompi, sillä tykkään tehdä kuorinnan koko vartalolle, en pelkästään säärille, mutta tehoja kyllä riittää myös kokonaisvaltaiseen kropan läpikäymiseen. Akun kesto kokonaisuudessaan on todella hyvä eikä meno lopu seinään virran ehtyessä, vaan laite ilmoittaa punaista valoa vilkuttamalla kun akku alkaa olla lopussa. Tarkkaan ajoon suunnitellut päät ovat mitä parhaimmat kainaloiden ja bikinirajan trimmaukseen.

Viimeisenä sitten kasvoharja, josta on tullut yksi omista lemppareistani! Käytän harjaa päivittäin, aamuin-illoin. Kasvojeni iho on selvästi paremmassa kunnossa ja puhdistus on epäilemättä tehokkaampaa kuin pelkillä käsillä tehtynä. Harja mukavasti stimuloi kasvojen verenkiertoa ja puhdistuksen jälkeen iho on terveen heleä ja olo sen myötä myös.

Kokonaisuudessaan olen todella tyytyväinen Braun Silk Epíl 7:n ja suosittelen sitä kaikille, jotka koskaan ovat epilaattorin hankintaa harkinneet sekä myös niille, jotka eivät ole moista laitetta edes ajatelleet. He voisivat yllättyä positiivisesti! Kuitenkin, jos sinulla on kovin matala kipukynnys, saattaa epilaattori olla liian kovakaourainen laite makuusi - ainakin ennen tottumista.

11.6.2014

Lupaus on lunastettu

Edelliseen postaukseen viitaten, yhä edelleen Essien lakka on sormissa. Aivan uskomatonta, en olisi ikinä kuvitellut lakan pysyvän omissa kynsissäni viikkoa, mutta näin se vain on! Lakka ei ole lohkeillut yhtään ja upea kiilto on niissä edelleen, joskin pientä kiillon sameutta on havaittavissa aivan kynnen kärjessä. Ei ole epäilystäkään siitä, minkä merkin kynsilakkoja aijon käyttää jatkossakin, niin vakuuttava tämä kokemus on ollut. I am in love.




PS. Kuvissa kynsissä on havaittavissa lievää keltaisuutta, olin nimittäin juuri hetki sitten kuorinut ja raastanut porkkanaa. ;)

5.6.2014

Rakastuin!

Hyvin harvoin kirjoitan mitään kauneuteen liittyvää, mutta nyt on pakko hehkuttaa uutta löytöä, nimittäin Essien kynsilakat. Näistähän on jo ehditty lukea vaikka mitä ylistyssanoja niin blogeissa kuin lehdissäkin, mutta vasta nyt itsekin päätin kokeilla niitä. Täytyy kyllä sanoa, että ovat kaiken ylistyksen ansainneet!

essie.com

Nuoruudessani tykkäsin kovasti lakkailla kynsiäni ja erilaisia lakkoja tuli ostettua ja kokeiltua tämän tästä, mutta aina ne tuppasivat menemään hirveään kuntoon viimeistään toisena lakkausta seuraavana päivänä. Harmitti aina, kun ensin käytti melkein päivän huolellisen lakkauksen tekemiseen ja sen kuivatteluun (laitoin perfektionistina aina useamman kerroksen täydellisen lopputuloksen saamiseksi ja kiiltävän päällyslakan vielä kaiken kruunuksi), ja sitten jo seuraavana päivänä sain pettyä lakan laatuun ja pysyvyyteen. Lukiossa myös lakkailin jonkin verran, mutta jatko-opintojen aikaan homma jäikin jo ihan tyystin hyvin selkeän syyn takia: käsillätekijän sormet ja kynnet olivat todella kovassa käsittelyssä päivittäin, joten sellaisessa menossa ei mikään lakka olisi pysynyt. Nyt sairaslomalaisena on ollut aikaa taas innostua vanhoista intohimoista, joten olin todella mielissäni tästä Essie -löydöstä. Minunhan piti taannoin ryhtyä jopa kynsiteknikoksi, mutta suunnitelma lopulta kariutui erinäisten syiden takia. Hommasta jäi kuitenkin palo huoliteltuihin käsiin ja kynsiin, olivathan rakennekynnet kauniit ainakin omasta mielestäni. Rakennekynsissä itseäni vain häiritsee se sitovuus ja huolto, johon tarvitaan aina ammattilainen ja tietysti rahaa. Olet siis aina jonkun toisen armoilla, mikä vähän hirvittäisi itseäni. Lisäksi rakennekynnet vahingoittavat enemmän tai vähemmän omaa kynttä (pinta täytyy aina karhentaa ennen akryylin/ geelin laittoa), mikä tietysti näkyy silloin, kun rakennekynsistä luopuu. Kestää aikansa, ennen kuin koko kynsi on kasvanut uudelleen normaaliksi. Tästä syystä tavallinen lakkaus on niin suosittua: lakat ovat edullisia, helppoja käyttää, laadukkaita eivätkä vaadi pitkää sitoutumista.

essie.com

Mutta mikä tekee nimenomaan Essien lakoista niin suosittuja? Ensinnäkin, värejä on vaikka kuinka paljon, joten varmasti jokainen löytää lempparinsa. Toiseksi, lakat kuivuvat nopeasti ja itseäni miellytti lakan koostumus: ei liian tönkköä, vaan sopivan juoksevaa, jotta levitys on helppoa eikä pelkoa klönteistä ole. Juokseva koostumus myös edesauttaa värin tasoittumista kynnen pinnalle levityksen jälkeen. Kolmanneksi, niissä on upea kiilto. Kestävyydestä en vielä osaa sanoa, sillä lakkasin kynteni vasta eilen, mutta ainakin tähän asti olen ollut aivan myyty. Hinta tietysti on aika kova (noin 14 - 20 €/ plo), mutta hyvästä lakasta kannattaa maksaa, tai sitten tilaa omansa netistä, missä Essieitä näyttäisi olevan edullisemmin tarjolla. Huomioi kuitenkin, että netin kuvissa värit ovat usein kaukana todellisesta, eli kannattaa ensin käydä vaikka Citymarketissa tai Sokoksella tsekkaamassa väri luonnossa, ja sitten vasta tehdä tilaus. Huomasin itse kaupassa, että muutama netissä ihastelemani värisävy oli aivan jotakin muuta luonnossa, eli tarkkana sen suhteen.

Ostin itselleni värilakan nimeltä Mademoiselle (aivan ihana luonnolliseen manikyyriin!), First base -aluslakan, High shine -päällyslakan ja Quick e -pikakuivattajatipat. Ostin myös kynsinauhaöljyn, mutta se ei ollut Essien, vaan Sally Hansenin.
Mahtavaa löytää näin toimivia tuotteita ja laajaa värivalikoimaa on ilo päästä kokeilemaan. Jos siis yhtään kynsilakkojen parissa puuhailu kiinnostaa, suosittelen lämpimästä kokeilemaan Essieitä!

10.4.2014

Ei selvinnyt

Kovasta yrityksestä huolimatta pelargoni ei selvinnyt talvesta. Harmi, pidin siitä niin kovin, mutta talven lumeton pimeys oli sille liikaa. Kasvivalokin oli lopulta ihan vääränlaista: punainen aallonpituus on hyvä kukkiville kasveille, mutta ei niinkään viherkasveille. Ne tarvitsevat enemmän sinistä aallonpituutta. Pitääpä ensi kesänä käydä uudestaan Porvoossa katsastamassa, josko uusi tuoksuvainen löytyisi samasta paikasta.


8.1.2014

Pelastetaan pelargoni!

Taas on vierähtänyt pitkä aika viimeisestä päivityksestäni. Into bloggaamiseen on lopahtanut, mutta en halua vielä haudata tätä harrastusta. Ehkä into kirjoittaa ja kuvata syttyy uudelleen tässä kevään edetessä.

Mutta asiaan, eli ostin viime kesänä Porvoosta ihanan tuoksupelargonin ja se eli onnellisena parvekkeellani. Kun ilmat alkoivat kylmetä, otin sen sisään. Sisälläkin se eli pitkään kauniina, kunnes valon määrä alkoi dramaattisesti vähentyä ja sen myötä lehdet ruskettua ja käpristyä. Joulunpyhien aikaan huomasin sen kuitekin päivä päivältä muuttuvan yhä kituisemmaksi ja vähälehtisemmäksi, enkä voinut enää katsella toimettomana moista hiipumista. Googlailin sitten vähän ja tajusin, että pelargonille olisi pitänyt antaa lisävaloa jo syksystä lähtien ja nyt pelargonini on jo siinä pisteessä, että se saattaa kuolla ihan minä hetkenä hyvänsä. Harmittaa vietävästi, etten tajunnut etsiä pelargonien talvettamisen hoito-ohjeita tarkemmin ja aikaisemmin, niin olisin mitä todennäköisimmin välttynyt nyt alati varjostavalta kuolemanuhalta. Koska kasvi ei ole vielä täysin kuollut, päätin ostaa kasvivalon ja toivon nyt kovasti, että se jaksaisi vielä ponnistaa uuteen nousuun.

Tarve saada pelargonille lisävaloa tuli äkkiä, eikä minulla tietenkään ollut sillä hetkellä mitään sopivaa valaisimen runkoa käytettäväksi tarkoitukseen, joten rakensin vanhasta Ikean klipsikiinnitteisestä lukuvalosta, vanhasta valurautaisesta kuusenjalasta ja heinäseipäästä sopivan kokonaisuuden. Nyt voin vain toivoa, että valo riittää pelargonin pelastamiseksi. Peukut siis pystyyn!

Ränsistynyt pelargoni, mutta vähän vihreääkin sieltä vielä löytyy.

Valoa pimeyteen itse kyhätyn valaisimen ja energiansäästökasvivalon voimalla.

21.8.2013

Parveke rakentuu pikkuhiljaa...

Vihdoinkin sain isäni kanssa parvekkeen ruman aaltopeltikaiteen peitettyä. Pohdin pitkään eri vaihtoehtoja: pellin maalaamista tai peittämistä kankaalla tai ulkoverhouslaudalla. Viimeksi mainittuun lopulta päädyttiin ja viikonloppuna rykäisimme ja hoidimme homman. Lopputulos on todella siisti ja vihdoinkin katseenkestävä, vain nuo mustat ruuvinpäät pitää töpötellä valkoisella maalilla peittoon. Parvekkeen laitto on muutoinkin viivästynyt rankasti, sillä tuli ilmi, että kahitiiliseiniä ei saakaan maalata ihan millätahansa värillä ja koko projekti lähti sen verran virallisille teille (moni muukin talomme asukas haluaisi myös maalata seinät), että nyt odotellaan isännöitsijän virallista selvitystä hyväksytystä maalista ja -sävystä. Saattanee siis olla, että joudun odottelemaan maalauksen kanssa ensi kevääseen, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.

Tässä kuvia uudistuksesta: